Hedningarna Veli
Olin ennen kuin olinki--
olin kuin omenankukka
puolankukka kumpareella
isä kutsu kukkaseksi
emo päivän nousennaksi
sisoni sinikeräksi
Läksin piennä painemehen --
lassa lammasten keralle
tulin ranalle ojasen
raita ranalle ojasen
tuolta poikanen putosi
solki suussa, vyö käessä
minä raukka itkemähän --
poikanen kyselemähän
mitäs itket, nuori neito?
itkempä minä jotai
itken pientä veikkoani
en ole sitte silmin nähnyt
piennä kun sotahan lähti
piennä kun sotahan lähti
älä itke veikkoasi --
tuolta veljesi tulevi
alta linnan airot souti
päältä linnan pää näkyvi
minä kurja kuulemahan
kurja ja katala katsomahan
veikko seisoi vierresäni --
eessäni emosen lapsi