Hedningarna Veli

Olin ennen kuin olinki--
olin kuin omenankukka
puolankukka kumpareella
isä kutsu kukkaseksi
emo päivän nousennaksi
sisoni sinikeräksi

Läksin piennä painemehen --
lassa lammasten keralle
tulin ranalle ojasen
raita ranalle ojasen
tuolta poikanen putosi
solki suussa, vyö käessä

minä raukka itkemähän --
poikanen kyselemähän
mitäs itket, nuori neito?
itkempä minä jotai
itken pientä veikkoani
en ole sitte silmin nähnyt
piennä kun sotahan lähti
piennä kun sotahan lähti

älä itke veikkoasi --
tuolta veljesi tulevi
alta linnan airot souti
päältä linnan pää näkyvi

minä kurja kuulemahan
kurja ja katala katsomahan

veikko seisoi vierresäni --
eessäni emosen lapsi