Kirka Luulet sä tosiaan

Luulet sä tosiaan,
että leikin sun kanssas vaan,
etten tarkoita ollenkaan,
mitä sanon tai teen?
Luulet sä tosiaan,
etten oikeesti tahdokkaan,
jäädä viereesi nukkumaan,
"vaikka luotas meen"?

Luulet sä tosiaan,
etten kaipaa sua milloinkaan,
etten mieti miltä sä tunnuit,
kun pitää sua sain sylissäin.
Luulet sä tosiaan,
etten selkääsi katsomaan
jää, kun sä meet poispäin, jää kun sä meet,
jää kun sä meet musta poispäin.

Luulet sä tosiaan,
että unta mä öisin saan,
etten miettien valvokaan,
mihin päättyykään tää?
Luulet sä tosiaan,
ett' on helppoa mullakaan,
kun en saa sua kokonaan?
" Se on mun elämää. "