Stam1na Kaksi reittiä yksi suunta

Uusi sivu tyhjä rivi; talvi päättää syklin; maa on valkoinen arkki, kohti viimeistä lukua ja rivin reunaa

Kynäni ura ei ole virheetön ja selkeä lause; kynäni ura on uomaansa hakevaa ajatuksen virtaa.

Lyijynraskas harmaa polku sanojeni painon alla; tämäkö on vapauteni viimeinen luku, tässäkö rivin reuna

sieluni maiseman lumen sulattaa tuli, teksti jonka kanssa kuljen; tämäkö on rakkauteni viimeinen luku; tässäkö rivin reuna

kaksi reittiä yksi suunta;
isken jalkani hankeen

Puhe on teko on sana on vapaus on kylmä ja lakea pinta; tämäkö on maailmani viimeinen luku, tässäkö rivin reuna

Näkymä on paperia, yhtä massaa, taivallan suunnikkaan laidasta laitaan; tämäkö on elämäni viimeinen luku; tässäkö rivin reuna

kaksi reittiä, yksi suunta;
isken jalkani hankeen

Reunalla tunnustan; ei ollut järkeä, ei jumalaa; vain vapaus valita kahdesta pahasta pienempi; raskas tie

Silmät auki astun; selkä suorana; kädet avoinna; maailma takana;
ulos sivulta;
piste