CMX Tuulilukko

Rantaan rajattomuuden
ajan hyöky tyrskii
laitaan tähtilaivojen
valon vuoksi hankautuu

vedän kultaista verkkoa merellä
usvan polkua metsässä kuljen
hyvä maa allani huokuu
leppeässä tuulenvuossa

olisinpa oikea ihminen
olisinpa elävä
olisinpa todellinen
kivun riimut iholla
olisinpa hetken kerran
elonmatkan keston verran
viiman viedä, virran kastaa
käden kovan hyväellä

railoihin tähdenvälien
ui parvet komeettain
kuiluihin painovoiman
planeetat putoaa

kavahdanko suurta tammea
suden nälkää lumessa
halkaistua valtatietä
rikkinäiseen kaupunkiin