Verenpisara Me tapoimme tunteen

valuin huoneestasi taas pois
sinun käsistäsi levottomuuteen
aika repi ahtaaseen suoneen
tilan rakkaudettomuudelle

me tapoimme tunteen rakkaudesta
se oli niin selvästi esillä
selät vastakkain
kymmenen askelta ja laukaus

käänsin kasvot kaupungin yöhön
muutos paloi tulena
rakkautemme pakkomielteen
kielsin itsevihalla